ORGANISAATIO
Teknillisten Tieteiden Akatemian organisaatio
Akatemian hallituksen muodostavat akatemian esimies, kaksi varaesimiestä sekä neljästä seitsemään muuta jäsentä.
Pääsihteeri vastaa akatemian käytännön toiminnasta sekä lisäksi talouden ja juoksevien asioiden (toimisto) hoidosta hallituksen ohjeiden mukaisesti.
Akatemian ylin päättävä elin on istunto, jossa kaikki Akatemian varsinaiset jäsenet ovat äänivaltaisia. Akatemian hallitus voi tarvittaessa perustaa työryhmiä ja toimikuntia käsittelemään ajankohtaisia asioita.
Akatemian tilit tarkastaa yhdistyslain säädösten mukaan kaksi toiminnantarkastajaa ja yhdistyslain vaatimusten täyttyessä kaksi tilintarkastajaa.
HALLITUS
Hallituksen kokoonpano vuonna 2024:
Esimies Mika Hannula
Varaesimies Marjo Matikainen-Kallström
Varaesimes Jari Hämäläinen
Heli Jantunen
Mari Kallioinen-Mänttäri
Tero Ojanperä
Minna Palmroth
Heli Antila
Toiminnantarkastajat vuonna 2024 ovat
Harri Kulmala
Ville Alopaeus
HISTORIA
Teknillisten Tieteiden Akatemia perustettiin vuonna 1957 kohottamaan teknillisten tieteiden asemaa Suomessa ja rakentamaan yhteyksiä ulkomaisiin tiedejärjestöihin. Viidenkymmenen vuoden aikana tekniikan kehitys on edennyt huimaavalla tavalla ja myös TTA on uudistunut useammin kuin kerran. Sen toimintatavat ovat vaihtuneet, mutta tiedeakatemian perustehtävä on säilynyt.
Vuodesta 2013 TTA on toiminut Tekniikan Akatemiasäätiön TAF akatemianeuvoston toisena henkilöakatemiana Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finlandin ohella.
TTA on yksi neljästä Suomen Tiedeakatemiat – Council of Finnish Academies -jäsenakatemiasta.
TTA edustaa Suomea maailman teknillistieteellisten akatemioiden kattojärjestössä International Council of Academies of Engineering and Technological Sciences – CAETS (www.newcaets.org).
Järjestö antaa lausuntoja ja ottaa kantaa maailmanlaajuisiin ihmiskunnan toimintaan liittyviin kysymyksiin.
Akatemian esimiehinä
ovat toimineet:
1957–1967 Arvo Ylinen
1967–1969 Waldemar Jensen
1969–1971 Pekka Rautala
1971–1977 Pekka Jauho
1977–1980 Jan-Erik Jansson
1980–1984 Pentti Laasonen
1984–1987 Martti M. Kaila
1987–1993 Jorma Routti
1993–1997 Matti Kankaanpää
1997–2000 Juhani Ahava
2000–2003 Jaakko Ihamuotila
2003–2008 Matti Pursula
2008–2014 Olavi Nevanlinna
2014–2019 Ilkka Pöyhönen
2019–2022 Markku Leskelä
2023 – Mika Hannula
Toimitusjohtajana ja
pääsihteerinä ovat toimineet:
1973–1974 Sten Einar Stenij
1974–1979 Viljo Kuuskoski
1980–1984 Olli Lokki
1985–1988 Eero Heikinheimo
1988–1997 Eino Tunkelo
1997–1999 Martti M. Kaila
1999–2001 Ossi Kokkonen
2001–2006 Asko Saarela
2007–2008 Ossi Kokkonen
2008–2011 Ari Muhonen
2011– Panu Nykänen
TOIMINTAKERTOMUS
Tutustu:
TOIMINTAPERIAATTEET
Teknillisten Tieteiden Akatemian (TTA) sääntöjensä mukaisena tarkoituksena on edistää teknistieteellistä ja taloudellista tutkimusta, koulutusta ja sivistystä, tutkimustulosten ja teknisten saavutusten hyödyntämistä suomalaisen teollisuuden, muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittämiseksi, kestävän kehityksen edistämiseksi Suomessa ja kansainvälisesti sekä kohottaa edustamiensa tieteenalojen arvostusta.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi akatemia:
1) pitää istuntoja ja järjestää esitelmätilaisuuksia
2) tekee aloitteita ja antaa harkintansa mukaan lausuntoja alaansa kuuluvista asioista
3) nostaa osaamista ja arvostusta edustamillaan toimialoilla sekä akatemiana että jäsentensä asiantuntemuksen avulla
4) tukee omalla toiminnallaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten toimintaa
5) tukee omalla toiminnallaan suomalaisen teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kansainvälistymistä sekä yhteiskunnan kehittämistä
6) tukee omalla toiminnallaan tekniikan, luonnontieteiden ja talouden koulutusta kaikilla koulutustasoilla
7) myöntää varoistaan ja hallinnassaan olevista rahastoista apurahoja ja edistää teknillistä tutkimustoimintaa jakamalla raha- tai muita palkintoja ansiokkaista tieteellisistä tutkimuksista, töistä ja keksinnöistä
8) hoitaa osaltaan alaansa kuuluvaa kansainvälistä yhteistoimintaa
9) edistää muilla vastaavanlaisilla tavoilla tarkoituksensa toteuttamista.
TTA kehittää omaa toimintaansa tiiviisti yhteistyössä STV:n (Svenska tekniska vetenskapsakademin i Finland) kanssa.
SÄÄNNÖT
PALKINNOT
Tekniikantaitajan palkinto
Teknillisten Tieteiden Akatemia voi jakaa vuosittain taitajanpalkinnon. Palkinnon tarkoituksena on, paitsi tunnustuksen suoranainen antaminen palkitusta työtä, myös huomion kiinnittäminen siihen arvokkaaseen, mutta usein unohdetuksi jäävään osuuteen, mikä mekaanikoilla ja muilla teknilliseen apuhenkilökuntaan kuuluvilla on tutkimus- ja kehitystyössä. Myös pitemmälle koulutettu keksijä ja kehittäjä, joka itse on rakentanut mallin tai prototyypin, voi erityistapauksessa tulla kysymykseen palkinnon saajana.
Palkinto myönnetään tunnustukseksi teknilliseen tutkimustoimintaan tai kehitystyöhön liittyvästä arvokkaasta, kekseliäisyyttä tai teknillistä ammattitaitoa edellyttävästä työsuorituksesta.
Palkinnon suuruudesta Akatemian hallitus päättää erikseen.
Kilpailuun ilmoitetaan ehdokkaat kunakin vuonna Akatemian hallituksen antaman hakuilmoituksen mukaan. Ehdotus tehdään lähettämällä vapaamuotoinen kirje akatemian pääsihteerille. Ehdotuksen tulee sisältää ehdotetun henkilön tai työryhmän henkilötiedot, perustelut ehdotukselle ja ehdottajan tai ehdottajien oma nimi ja osoite. Palkinnon saajan ratkaisee Akatemian hallitus asettamansa palkintolautakunnan tai pääsihteerin esityksestä. Palkinto jaetaan erikseen ilmoitettavassa Akatemian istunnossa.
Palkitut:
Tekniikantaitajan palkinto on myönnetty seuraaville henkilöille:
1972 optikkomekaanikko Martti Kutvonen, Outokumpu Oy
1973 lasinpuhaltaja Pentti Latopelto, Outokumpu Oy
1974 jyrsijä Mauno Huuskonen, sorvari Aarne Kähkönen, jyrsijä Jorma Salonen ja hienomekaanikko Juhani Virtanen
1975 laboratoriomestari Veikko Halttunen
1976 laboratoriomestari Kauko Kalliosaari, TKK; laboratoriomestari Armas Paukku, Outokumpu Oy
1977 Juhani Virtanen, Olavi Hämäläinen, Pauli Sirviö, Risto Salo, VTT
1978 Juhani Kaasinen, Seppo Utriainen, Seppo Kaivola, TKK Kylmälaboratorio
1979 –
1980 Olavi Hämäläinen, Pertti Salmi, VTT
1981 –
1982 Ulla-Maija Lähde, Paula Miettinen, Jouko Patronen, Ilkka Taipale, Jouni Ryhänen, Heikki Karhu, Hemmo Räty, Aarne Vilkko
1983 –
1984 Torkkeli Viitanen, Pekka Pihkala
1985 Markku Kaskiala, Lauri Selin
1986 Keijo Hägg, Vesa Järvinen, Esko Pihlman
1987 Kalervo Jäppinen, Kauko Herold, Erkki Laine
1988 Sirkka Mikkonen, Kemira Oy
1989 Altti Perttula, Mikronas Oy
1990 Sven Lindfors
1991 Veli-Pekka Mikkonen, Outokumpu Research Oy
1992 Ismo Nopanen
1993 Alpo Lyhty
1994
1995 –
1996 Ensio Hosio, VTT
1997 –
1998 Heikki Vestman, TKK
1999 –
2000 Esa Hakala, Keskuslaboratorio Oy
2001 Timo Kilpinen, Keksintösäätiö; Hannu Seppänen, Metorex International Oy
2002 Hannu Sipilä, Turun Yliopistollinen Keskussairaala
2003 –
2004 –
2005 Pertti Kiiski, Vadim Desyatnyk, Seppo Markelin, Taisto Nuutinen, Risto Ripatti, TKK
2006 –
2007 Matti Luukkanen
2008 Maija Karjalainen, Antti Lepistö, Timo Lindqvist ja Veli-Pekka Plym, Tampereen teknillinen yliopisto
2009 Seppo Jääskeläinen, Teknillinen korkeakoulu
2010 Matti Rauman, Oulun yliopisto
2011 Matti Keinänen, Helsingin yliopisto
2012 Seppo Vasarainen, VTT
2013 Terho Kaasalainen ja Ari Varttila, Tampereen teknillinen yliopisto
2014 Pekka Martelius, Aalto yliopisto
2015 Kaisa Kaski, Kemira Oyj
2016 Raimo Hyttinen, Helsingin yliopisto
Akatemian ansio- ja muistomitali
Akatemian ansiomitali perustettiin 1961. Mitali vastaa Akatemian esimiehen ketjujen mitalia.
Uusi, taitelija Terho Sakin suunnittelema mitali julkaistiin 1976. Mitalia on jaettu hopeisena ja pronssisena Akatemian työssä ansioituneille henkilöille ja muistolahjaksi Akatemian työtä tukeneille henkilöille tai organisaatioille.
Palkitut:
Alkuperäinen mitali perustettu 1961:
Ernst Bäckström 1962. DI, prof. Jäänmurtajien suunnittelija
John Ryselin 1966. DI, yli-insinööri. Outokumpu Oy
R. Erik Serlachius1966. DI, toimitusjohtaja. G.A. Serlachius Oy
Petri Bryk1967. DI, toimitusjohtaja, vuorineuvos. Outokumpu Oy
Olavi Erämetsä 1967. TKKn epäorgaanisen kemian professori
Berndt Grönblom 1967. DI, toimitusjohtaja. Oy Vuoksenniska Ab
Wilhelm Wahlforss 1967, DI, vuorineuvos, Wärtsilä Oy:n pääjohtaja
Eero Kalaja 1972. DI, tehdassuunnittelija Väinö Vähäkallion toimistossa
Ilmari Louhio 1972. Ins. Sisu-nestemoottorin kehittäjä, Suomen Autoteollisuus Oy
Pekka Rautala 1972
Wilmer Wahlstedt1972
Uusi mitali perustettu 1976:
Urho Kekkonen 1977, tasavallan presidentti
Pekka Jauho 1977
Otto-Iivari Meurman 1977
Jaakko Pöyry 1977
Waldemar Jensen 1978
Jori Larinkari 1978
Ingenjörsvetenskapsakademien 1979
Viljo Kuuskoski 1979
Heikki Siren 1980
Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland 1981
Erkki Koiso-Kanttila 1982
Christian Landtman 1982
Hannes Sihtola 1982
S. Einar Stenij 1982
Yrjö Toivola 1982
Antti Nelimarkka 1983
Heikki Suomalainen 1984
Gunnar Hambraeus 1987
Jan-Erik Jansson 1987
Olli Lokki 1987
Krister Ahlström 1992
Pentti Laasonen 1992
Ilmar Öpik 1992
Council of Academies of Engineering and Technological Sciences, CAETS 1992
Esko Liukkonen 1993
Seppo Säynäjäkangas 1994
Uolevi Konttinen 1995
Lasse Nevanlinna 1996
Arno Saraste 1996
Martti Ahtisaari 1997, tasavallan presidentti
Teuvo Kohonen 1997
Juhani Oksman 1997
Yrjö Pessi 1997
Niilo Ryti 1997
Martti Tiuri 1997
Basil Butler 1997
J. H. Blom 1997
Timo Rajala, Pohjolan voima 1997
E. J. Toivanen Onninen Oy 1997
Veikko Lindroos 1998
Suomen Tiedeakatemiain Valtuuskunta 1998
Tallinnan Teknillinen Korkeakoulu 1998
Eestin tiedeakatemia 1998
Teknillinen korkeakoulu 1999
Olli V. Lounasmaa 1999
Reijo Vihko, Suomen Akatemia 1999
Tauno Olkkonen 1999
Erkki Järnefelt Siemens Oy 1999
Tieteellisten Seurain Valtuuskunta 1999
Jussi Hyyppä 2000
Iakov Rekitar 2000
Suomen Akatemia 2000
Hermann Knoflacher 2000
Erkki Leppävuori 2001
Lauri Niinistö 2001
Heikki Klemola 2001
Juhani Ahava 2002
Otto Wahlgren 2002
Juhani Kuusi 2002
Jorma Routti 2002
Tarja Halonen 2003, tasavallan presidentti
Toivo Katila 2007
Pekka Tarjanne 2007
Pirkko Pitkäpaasi 2007
Harri Kallberg 2007
Olavi Nevanlinna 2014
Ari Ahonen 2020
LAHJOITA TIETEELLE
Teknillisten Tieteiden Akatemia voi jakaa vuosittain taitajanpalkinnon. Palkinnon tarkoituksena on, paitsi tunnustuksen suoranainen antaminen palkitusta työtä, myös huomion kiinnittäminen siihen arvokkaaseen, mutta usein unohdetuksi jäävään osuuteen, mikä mekaanikoilla ja muilla teknilliseen apuhenkilökuntaan kuuluvilla on tutkimus- ja kehitystyössä. Myös pitemmälle koulutettu keksijä ja kehittäjä, joka itse on rakentanut mallin tai prototyypin, voi erityistapauksessa tulla kysymykseen palkinnon saajana.
Palkinto myönnetään tunnustukseksi teknilliseen tutkimustoimintaan tai kehitystyöhön liittyvästä arvokkaasta, kekseliäisyyttä tai teknillistä ammattitaitoa edellyttävästä työsuorituksesta.
Palkinnon suuruudesta Akatemian hallitus päättää erikseen.
Kilpailuun ilmoitetaan ehdokkaat kunakin vuonna Akatemian hallituksen antaman hakuilmoituksen mukaan. Ehdotus tehdään lähettämällä vapaamuotoinen kirje akatemian pääsihteerille. Ehdotuksen tulee sisältää ehdotetun henkilön tai työryhmän henkilötiedot, perustelut ehdotukselle ja ehdottajan tai ehdottajien oma nimi ja osoite. Palkinnon saajan ratkaisee Akatemian hallitus asettamansa palkintolautakunnan tai pääsihteerin esityksestä. Palkinto jaetaan erikseen ilmoitettavassa Akatemian istunnossa.